Mass.A

Massakustomointi asuntorakentamisessa

tutkimusprojekti massakustomoinnin vaikutuksista asumiseen

Jarmo Suominen

Taideteollinen korkeakoulu / Future Home Instituutti

sisältö

01 taustaa / URAK tutkimus

02 hankkeen sisältö ja tulostus

03 toimenpiteet, resurssit, riskit

04 tutkimuksen hyödyntäminen

05 budjetti ja aikataulu

06 Mass.A yhteistyökumppanit

07 Mass.A yhteistyömallit

08 Mass.A yritysyhteistyö

09 toimialakohtaiset analyysit

10 toimialakohtaiset analyysit

11 Mass.A kokonaisnäkemys

liitteet

1. koekotilaboratorion hankesuunnitelma

Tutkimustausta

Jarmo Suominen on tehnyt vuonna 1997-98 Mediakoti-esiselvityksen asuntolaboratorion perustamisesta Helsingin kaupungin ja Taideteollisen korkeakoulun rahoittamana (Suominen 1998). Suominen on toiminut Viraps, Virtuaalinen asuntosuunnittelupalvelu, monialaisen rakennusalan integroitumista tutkivan tutkimus- ja tuotekehitysprojektin projektinvetäjänä 1998-2000 , rahoittajina rakennusklusterin yritykset ja Tekes. Jarmo Suominen työskenteli MIT:ssa vuonna 2000 Uudet teknologiat rakennusklusterissa (URAK) –hankkeessa, jota rahoittivat Tekes ja yritykset (Suominen 2001) sekä MIT house_n projektin yhtenä päätutkijana.

Taustaa, URAK projekti

Urak ( uudet teknologiat rakennusklusterissa ) tutkimuksessa arvioitiin tämän hetken ja tulevaisuuden näkymiä rakennusklusterissa. Hankkeessa käytiin läpi aihealueen projekteja seuraavissa yliopistoissa USA:ssa: MIT, Harvard, Carnegie Mellon, Yale, Stanford sekä tutustuttiin tutkimukseen Berkeleyssä, Columbiassa ja GeorgiaTech:ssä. Urak projektissa muodostettiin visio rakennusklusterin tulevaisuuden näkymistä USA:ssa näiden projektien kautta . Rakennusklusterilla tarkoitetaan URAK projektissa kaikkia rakennusalan toimijoita kiinteistönvälittäjistä asuntorakentajiin, kaluste ja rakennusosatoimittajiin sekä järjestelmä ja palvelutoimittajiin. URAK projekti analysoi näitä rakennusalan toimijoita kaikkia niitä yhdistävän loppukäyttäjänäkökulman kautta.

URAK tutkimuksessa nousi esille kaksi päätrendiä. Loppukäyttäjän kasvava vaikutus tarjottuihin tuotteisiin sekä siitä johtuva massakustomoinnin vaatimus. Rakennusalan toimijoiden on näiden näkökulmien valossa mukauduttava uudenlaisiin vaatimuksiin, suunnittelu- ja tuotantoprosessien täytyy muuttua vastaamaan näihin muuttuneisiin haasteisiin.

Tutkimusprojekteissa nousi esille monia selkeitä kehityslinjoja liittyen käytettävyyteen, muuntojoustavuuteen ja kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin, tutkimusprojektit tarkastelivat ongelmaa hyvin monelta suunnalta niin että sekä palvelut että järjestelmät, rakenteet ja kalusteet nähdään selkeästi massakustomoituina osina. Tuotanto ja suunnitteluprosessit muuttuvat tyydyttämään kuluttajien moninaisia tarpeita.

URAK visio edistyneestä elämästä ( advanced living ), tulevaisuuden asumisen malli

Asumisen tulevaisuus on massakustomoitu sekä järjestelmien että palveluiden, tilaratkaisujen ja kalusteiden osalta.

Lähitulevaisuuden tuotteet, järjestelmät, tilaratkaisut ja palvelut ovat tuotanto ja suunnitteluprosessien kehittymisen

takia teknisesti mahdollisia kustomoida loppukäyttäjän tarpeita tyydyttämään. Teknologian mukanaan tuoma järjestelmien lukumäärän kasvaminen ja ympäristön lisääntyvä teknisten ratkaisujen määrä kasvattaa vaatimuksia elinympäristön käytettävyyden paranemiseen. Käyttöliittymät ovat henkilökohtaisia ja niiden ohjaamat rakenteet kustomoituja. Teknologian kehittämisen peruslähtökohtia on elämänlaadun paraneminen. Tämä hypoteettinen parannus on mahdollista ainoastaan jos järjestelmien, ympäristön ja palveluiden vuorovaikutussuhde niiden käyttäjään on ymmärrettävissä ja käyttäjä pystyy toimimaan loogisesti uudenlaisessa ympäristössä. Teknologian ja käytettävyyden yhteenliitämisen tarve korostuu jokaisessa URAK tutkimuksessa läpikäydyssä projektissa.

Parempaan käytettävyyteen päästään tarjoamalla henkilökohtaisempia ratkaisumalleja, rakennusklusteri on selkeän murroksen edessä, siirrytään massatuotannosta massakustomointiin. Massakustomoinnin vaikutukset ulottuvat jokaiselle elämän osa-alueelle, yleisesti läpikäydyissä tutkimusprojekteissa tätä tulevaisuuden elämää kutsutaan edistyneeksi elämäksi (advanced living). Tässä käsitteessä palveluiden ja rakenteiden käyttäjä saa hänelle kustomoidun henkilökohtaisen ratkaisun joka tyydyttää mahdollisimman täydellisesti hänen tarpeensa ja käyttää tehokkaasti olemassa olevat resurssit.

Yritykset joutuvat uudenlaisen integrointihaasteen eteen käyttäjälähtöisyyden kasvaessa, suunnitteluprosessit ovat avoimempia ja strukturoituja sekä verkottuneita ja kiinteämmin yhdistyneitä markkinointiin ja tuotantoon. Tuotantoprosessit ovat välillisesti yhteydessä loppukäyttäjään ja valmis tuote tarvitsee avoimen rajapinnan jolla se liittyä tarpeellisin määrin muihin kustomoitaviin tuotteisiin. Tuotteet tarvitsevat tuekseen kustomoitavan käyttöliittymän ja ajantasaisen käyttötuen sekä päivitysmahdollisuuden. Loppukäyttäjä tarvitsee työkaluja joilla keskustella näiden monimutkaisten ammattilaisjärjestelmien kanssa, toisaalta ammattilaisjärjestelmät tarvitsevat rakenteen jolla tuoda palvelut loppukäyttäjän ulottuville.

URAK projektin johtopäätöksiä

Monialaiset ja organisaatioiden yhteistoiminnasta aiheutuvat integraatiohaasteet eivät ole tehokkaasti ratkaistavissa suuntaamalla tutkimusta kapealle sektorille yksittäisten ongelmien ratkaisuun. Tarvitaan tarpeeksi laaja tutkimusfokus joka yhdistää nämä erilliset tutkimusalueet ja antaa viitekehyksen erikseen tehtäville tarkemmille, selkeästi rajatuille tutkimushankkeille. Informaatioteknologia mahdollistaa kustomoitujen tuotteiden ja palveluiden tehokkaan tarjonnan.

Kasvava tarjonta ei sinänsä ole vielä ratkaisu massakustomoinnin perusongelmaan, kuinka löytää jokaiselle käyttäjälle, asiakkaalle oikea vaihtoehto. Ongelmat ovat monialaisia ja maantieteellisistä rajoista riippumattomia, tarvitaan siis vahvasti monialaista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Massakustomoinnin ulottuessa jokaiselle rakennusklusterin toimialueelle tarvitaan myös kaikkien alan yritysten panostusta jotta voitaisiin Suomessa saavuttaa selkeää kilpailuetua esimerkiksi EU:n sisällä.

Mass.A tiivistelmä tutkimushankkeesta

Mass.A tutkimus selvittää massakustomoinnin vaikutuksia rakennusklusterissa ja erityisesti asuntorakentamisessa. Projekti arvioi tarvittavia suunnittelu ja tuotantoprosessien muutoksia ja tekee hankesuunnitelman näitä muutoksia tarkastelevan riippumattoman monialaisen integraatiotutkimuksen alustaksi ( LivingLab). Tutkimus tarkastelee massakustomointia sekä tuotteiden ja palveluiden käyttäjän että niitä tuottavien yritysten näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia malleja jotka mahdollistavat tarpeiden ja tuotteiden kohtaamisen kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Mass.A määrittelee käyttäjäkohtaiset tarpeet profiileiksi jotka löytävät vastaavuuden massakustomointiprosessien omista profiileista.

Mass.A projektin tavoite on luoda mukanaoleville organisaatiolle kokonaiskuva massakustomoinnin aiheuttamista muutoksista asumiseen, suunnittelu- ja tuotantoprosesseihin sekä osoittaa mukanaolevien organisaatioiden paikka tässä kokonaisuudessa ja luoda edellytykset uudelle monialaiselle yhteis- ja liiketoiminnalle.

Mass.A projektin tavoitteet

1.Hankkeessa tehdään koekotilaboratorion ( LivingLab ) esisuunnitelma, koekotilaboratorio tulee muodostamaan tutkimusalustan monialaiseen rakennusalan toimijoiden ja yliopistojen väliseen tutkimukseen

2.Arvioida massakustomoinnin vaikutuksia suunnittelu- ja rakentamisprosesseihin

2.1.Käyttäjäprofiilit massakustomoinnin työkaluna.

Suunnitella tuoteprofiilimalli yrityksille, tuotteiden profiloinnilla rakennetaan rajapinta

asiakaslähtöiseen tuotantoon ja markkinointiin. Suunnitella henkilökohtaisen käyttäjäprofiloinnin malli, profiloinnilla varmistetaan tarpeiden ja resurssien mahdollisimman tehokas vastaavuus tuoteprofilointiin, tavoitteena tarjonnan ja kysynnän mahdollisimman suuri vastaavuus.

2.2.Käytettävyys ja kodin käyttöliittymät käytettävyystutkimusten mukaan

Arvioida kodin käyttöliittymä ja monitorointi malleja käynnissä olevien tutkimusprojektien kautta. Tutkimusprojektit käsittelevät asiaa seuraavista näkökulmista:

-kodin järjestelmien käyttöliittymät

-kodin järjestelmien monitorointi, energia, valo, ilmanvaihto, turvallisuus

-terveydentilan monitorointi

-kodin toimintojen monitorointi

2.3.Muuntojoustavien tuotteiden ja tilaratkaisujen sekä palveluiden analyysi

Varsinaisten asumiseen liittyvien fyysiseen ympäristöön kuuluvien osien analyysi, tilat, kiintokalusteet, irtokalusteet, materiaalit, ratkaisut huonetiloittain, tilojen käsitteiden muutokset, tilojen toiminnalliset muutokset, muuntojoustavuus kalusteissa ja laitteissa

2.4 Massakustomoinnin vaikutukset yrityskohtaisesti, yrityskohtainen raporttiosuus

Mukanaolevien yritysten toimialan näkökulmasta kirjoitettu yrityskohtainen raporttiosuus.

Mass.A projektin loppuraportin sisältö, tulostus

Loppuraportti julkaistaan tulosteena ja CD-rom levynä jossa esimerkkejä ja demoja ratkaisuista sekä www-sivustona joka tulee muodostumaan päivitettäväksi lähteeksi tutkimusalueen tuloksille.

1.Massakustomointi, selvitys alan tutkimustilanteesta USA:ssa, olemassa olevat ratkaisut

2.Massakustomoinnin tulevaisuus, tuote ja käyttäjäprofilointi ratkaisumallina

3.Muuntojoustavat rakenteet, tuotteet ja tilat, kustomoitavuus jatkuvana prosessina

4.Kodin käyttöliittymät, käytettävysstutkimus analyysi, kotimonitorointijärjestelmät

5.Koekotilaboratorion hankesuunnitelma

6.Massakustomointi toimialoittain yrityskohtaiset analyysit ja toimenpide- ja tuotekehitysehdotukset

Mass.A projektin keskeinen sisältö ja toimenpiteet

Sisältö

1.Määritellä ja arvioida massakustomoinnin vaikutuksia asuntorakentamiseen koko rakennusklusterin kannalta, niin tuotannon kuin suunnitteluprosessien kuin markkinoinninkin kannalta ja esittää ratkaisumalleja hallitsemaan massakustomoinnin mukanaan tuomat monialaiset tutkimus- ja tuotekehityshaasteet.

2.Kehittää monialainen käytännön tutkimusyhteistyömalli mukana olevien korkeakoulujen sekä yritysten välille, malli joka pystyy vastaamaan massakustomoinnin muuttuviin haasteisiin. Tehdä yhteistyön vaatiman tutkimusalustan (LivingLab) hankesuunnitelma.

Toimenpiteet

1.Osallistuminen MIT:n House-n tutkimusprojektiin yhtenä sen päätutkijoista, projektissa tarkastellaan muuntojoustavuuden, massakustomoinnin ja käytettävyyden haasteita monialaisesti ja loppukäyttäjän kannalta. Tutkimusalueet kattavat yhtälailla fyysisen ympäristön kuten keittiön ja kylpyhuoneen muutokset

( Counter Intelligence ) kuin erilaisten järjestelmien ja laitteiden käyttöliittymät ( TTT, ThingsThatThink ).

Projektissa tarkastellaan koko kotiympäristön käyttöliittymää ja sen suhdetta yksittäisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Tärkeä tutkimusalue on myös erilaisten järjestelmien monitorointi, kuten terveydentilaa ja asumisviihtyvyyttä ylläpitävät järjestelmät, energiankäyttöä ohjaavat järjestelmät ja kodin käyttöliittymää suhteessa näihin. Tutkimuksen kaupallinen osuus keskittyy arvioimaan erilaisten palveluntarjoajien suhdetta näihin uusiin käyttöliittymä malleihin ja tarpeisiin.

House_n projektilla on käytettävissä MIT:n aiheeseen liittyvät muut resurssit kuten Tekoälylaboratorion ja MediaLaboratorion sekä Lääketieteellisen osaston ja massakustomoinnin kaupallisia vaikutuksia tutkivan MIT Sloan School of Business:n tutkimukset ja henkilöresurssit.

House_n projektissa saatavien näkökulmien mukaan tullaan myös esittämään monialainen tutkimusyhteistyömalli korkeakoulujen (TaiK, TKK ja myöhemmin MIT ) välille.

2.Mass.A projektissa käydään läpi Suomessa mukanaolevien yritysten valmiudet vastata muuttuviin haasteisiin ja yliopistojen jo olemassa olevat aihealueen tutkimus ja tuotekehitysprojektit. Tästä aineistosta laaditaan suunnitelma jolla näitä resursseja hyväksi käyttäen voidaan rakentaa aidosti monialainen kaikkia osapuolia hyödyntävä yhteistyömalli (LivingLab). / LivingLab tutkimuslaboratorion hankesuunnitelma

3 Käyttäjäprofiilit massakustomoinnissa, esitetään henkilökohtaisen agentin malli. Tämä malli mahdollistaa käyttäjätietojen tehokkaan hyväksikäytön esimerkiksi etsittäessä internetistä sopivinta ja tehokkainta ratkaisua, ratkaisu voi olla tiloihin tai järjestelmiin, laitteisiin tai materiaaleihin liittyvä.

4.Tämänhetkinen aihealueen tutkimusprojektien tilanne MIT / CMU / Harvard / Stanford / Berkeley,

käydään läpi tarkemmin mukanaolevien yritysten asettaman fokuksen mukaan näissä korkeakouluissa olevat alan tutkimusprojektit.

toteutusresurssit ja verkottuminen

Hanke toteutetaan Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteishankkeena. Tutkimustyön toteuttaa Taideteollisessa korkeakoulussa arkkitehti Jarmo Suominen. Työhön osallistuvat myös projektijohtaja, DI Kimmo Rönkä ja professori Anna-Maija Ylimaula, FM Timo Parkkonen. Teknillisestä korkeakoulusta työhön osallistuvat osastonjohtaja, professori Aarne Halme sekä tutkia Panu Harmo.

Tutkimustyön riskit

Mahdollinen ongelma on rakennusalan IT- ja massakustomointisovellusten kovasta nopeasta kehityksestä, yritysten suuresta määrästä ja kilpailusta johtuva markkinatilanteen kireys, jonka vuoksi yritysten on vaikea saada kaupallisiin sovelluksiin vaikuttavia verkottumista edesauttavia tietoja, varsinaisia riskejä tutkimustyössä ei ole. LivingLab koekotilaboratorion hankesuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kansainvälisen monialaisen tutkimusyhteistyön yhteistyön rakentaminen osallistuvien organisaatioiden ja MIT:n välille, joka ei välttämättä ole ongelmatonta mutta se ei sisällä varsinaisia riskejä.

Teknologisen osaamisen kehittyminen

1.Tutkimus ja tuotekehitys Suomessa tällä hetkellä

Rakennusalan tutkimuksen taso on Suomessa korkea mutta kapea, tarvitaan monialaista, asumisen järjestelmät ja sovellukset sekä käytettävyyden integroivia tutkimusmalleja. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö tarvitsee myös uusia laajempia näkökulmia tämänhetkisen tarkasti fokusoidun tavoitetutkimuksen lisäksi. Yhdysvalloissa tilanne on olosuhteiden erilaisuuden vuoksi toinen, markkinat ovat isot, tutkimusta tarvitaan laaja-alaisesti ja monialaisesti, rahoitusjärjestelyistä johtuen yritykset ovat tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa, yhteistyömallit ovat kehittyneitä ja joustavia.

2.Mass.A projektin tuoma kilpailuetu mukana oleville yrityksille

Projekti tarkastelee massakustomoinnin haasteita kokonaisuutena ja osoittaa mukanaoleville organisaatioille heidän omista lähtökohdistaan, kuinka vastata näihin sekä uusiin että alati muuttuviin haasteisiin ja minkälaiset tutkimus ja tuotekehittelyponnistukset ovat tarpeellisia kilpailuedun saavuttamiseksi uudenlaisessa verkottuneessa monialaisessa toimintakulttuurissa. Projekti luo mahdollisuuksia integroitujen monialaisten palveluiden ja järjestelmien tuottamiseen projektissa esitettyjen uusien tarpeiden ja ratkaisumallien avulla sekä tutkimusresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen tuottamalla tietoa alan tilanteesta tällä hetkellä Suomessa ja USA:ssa.

Tutkimuksen hyödyntäminen

Mass.A tutkimuksen luomat mahdollisuudet uudelle liiketoiminnalle

Mass.A projekti tuottaa tietoa massakustomoinnin vaikutuksesta koko rakennusklusterille. Kun alaa tarkastellaan kokonaisuutena yli organisaatiorajojen, kehitetään uudenlaisia monialaisia asumiseen liittyviä palveluita ja tuotteita, joita mukana olevat organisaatiot voivat hyödyntää sekä omassa liiketoiminnassaan että verkottumalla toistensa kanssa.

Hyötyvät toimialat

Mass.A projektista hyötyvät suoraan kaikki massakustomointiin liittyvät rakennusklusterin toimialat. Massakustomoitujen erillisratkaisujen yhteensovittaminen on alan suurin haaste ja mahdollisuus. Tulevaisuuden palveluiden, järjestelmien ja rakenteiden Integraattorina voi toimia yhtälailla kiinteistönvälittäjä tai urakoitsija kuin operaattoritkin. Palveluiden ja monitorointijärjestelmien kehittä-misessä hyötyvät teknologia-, energia- ja järjestelmätoimittajat sekä kustomoitujen rakennusosien toimittajat. Hyödyntämisen aikajänne tulee olemaan hyvin nopea, informaatioteknologian ja palveluiden kehittyminen vaatii yrityksiä pysymään ajan tasalla kokoajan kiristyneessä kilpailu-tilanteessa. Mukanaolevat organisaatiot tarvitsevat myös malleja aidosti monialaiseen ja integroituun tutkimukseen, joka ylittää perinteisen tutkimusongelmien rajat. Yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa uudenlaisen kumppanuuksien muodossa uusia järjestelmiä kehitettäessä.

Kuvaus tutkimusyksiköstä

Future Home - Tulevaisuuden koti on tutkimus- ja kehittämishanke, joka käynnistyi Helsingin kaupungin ja Taideteollisen korkeakoulun aloitteesta vuonna 1996. Hankkeessa on mukana vuoden 2001 alussa 35 suomalaista yhteistyötahoa (myös ko. hankkeen yritysrahoittajat).

Vastuullisen projektipäällikön tutkimustoiminta ( Jarmo Suominen )

Päätutkimusalueina asumiseen liittyvät suunnittelu- ja rakentamisprosessit, massakustomointiprosessit , palvelut ja varsinaiset asumisratkaisut, hakija vetänyt monialaisia tutkimusprojekteja jotka keskittyvät tutkimusongelman ratkaisuun monialaisesti ja tieteidenvälisesti, uutta teknologiaa hyödyntäen ja tuottaen integroitua tutkimustietoa.

Arkkitehti Jarmo Suominen on ollut projektinvetäjänä seuraavissa aihealueen projekteissa,

-VirAps, virtuaalinen asuntopalvelu ja asuntojen massakustomointiprojekti 1998-2001

-FutureHome instituutin koekotilaboratorio, MediaHome FHI 1997 - 1998

-Uudet Teknologiat rakennusklusterissa URAK 2000-2001 UIAH / MIT

-LivingLab MIT, Home of the Future, principal researcher MIT 2000-2001

Massakustomointi ja käyttäjäprofiilit, jatko-opiskeluhanke päämääränä tekniikan tohtorin tutkinto ( TKK / MIT 2001-2004 )

Tutkimushankkeen henkilöresurssit Suomessa

Jarmo Suominen, Arkkitehti Taik, Mass.A vastuullinen projektipäällikkö

Kimmo Rönkä DI, projektijohtaja, Anna Maija Ylimaula, professori, TaiK Future Home Instituutti

Panu Harmo, DI, tutkija, Aarne Halme, professori, TKK, automaatiolaboratorio

Tutkimushankkeen kokonaisbudjetti

Koko hankkeella tarkoitetaan Mass.A -projektin palkka- ja muita kuluja 13 kk työskentelyjakson ajalta. Lisäksi kustannuksia tulee TaiK:n ja TKK:n muiden vastuuhenkilöiden työ- ja matkakustannuksista.

asunto 12 kk / Boston 221 000 mk

palkkakustannukset 325 000 mk

yleiskustannukset 192 855 mk

henkilösivukustannukset 94 250 mk

aineet, tarvikkeet, tavarat 60 000 mk

koneet, laitteet, tietokoneohjelmistot 70 000 mk

matkakustannukset 110 000 mk

palvelujen ostot 90 000 mk

yhteensä 1 163 105 mk

muu panostus

TKK / valmistelutyö 30 000 mk

Taik / valmistelutyö 40 000 mk

Yhteistyömallit

Mass.A hanke rakentaa mallin sekä yhteistyölle Taik:n ja TKK:n välille ( LivingLab) että MIT:n osallistumisella kansainvälisen yhteistyön muodossa tutkimuslaboratorion toimintaan. samalla rakennetaan yritysten kiinnostuksen mukaan kiinteämmät suhteet MIT:n ja mukanaolevien Suomalaisten yritysten välille. Mass.A projekti voi myös toimia alustana kehitettäessä yritysten välistä keskinäistä yhteistyötä suomessa projektissa esitettyjen mallien ja tavoitteiden mukaisesti. Tätä yhteistyötä auttamaan projekti järjestää kaksi workshop luonteista seminaaria joissa yritykset joutuvat vastakkain paitsi Mass.A projektissa esitettyjen haasteiden kanssa niin myös alalla toimivien muiden yritysten kanssa.

järjestettävät tilaisuudet / Taik, FutureHome Instituutti

01.aloitusseminaari > koko hanke / kaikille mukanaoleville organisaatioille, elokuun alku

02.väliseminaari > projektin seuranta ja fokuksen tarkentaminen syyskuussa

03.tutustumismatka MIT / Harvard järjestetään tarvittaessa lokakuussa

04.hankesuunnitelman julkistaminen > mukanaolevat organisaatiot, yleinen tiedotus marras-joulukuu

05.koko hankkeen väliseminaari > projektin seuranta ja fokuksen tarkentaminen

06.loppuraportin julkistaminen > kesäkuu 2002

Aikataulu

Projekti alkaa 1.5.2001 ja loppuraportti valmistuu 31.6.2002. mennessä

Osatehtävä	2001								2002
	05	06	07	08	09	10	11	12	01	02	03	04	05
A.LivingLab hankesuunnitelma
B.House_n / MIT
C.CAL / MIT
D.PDE / MIT
E.CMU/Stanford
F.Loppuraportti
G.Seminaarit

Osatehtävä	Yhteistyökumppanit
A Hankesuunnitelma	TaiK / TKK / Tekes
B Tulevaisuuden kotilaboratorio ja tutkimus	MIT / Tekes / Yritykset
C Center for Advanced Living, CAL	MIT
D Personal Digital Environment, profilointimalli	MIT / Tekes / Yritykset
E CMU / Stanford muut tutkimuslaitokset, alan tilanne nyt	TaiK / TKK / Tekes / Yritykset

Yritysyhteistyökumppanit

Tutkimus tehdään Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun resursseja käyttäen

yhteistyössä MIT:n kanssa. Tutkimuksessa arvioidaan tutkimuksen sisältöön liittyen seuraavia projekteja

University	Department	Research Center
MIT
	The Department of Architecture	House_n
		01.Transgenerational Environments 02.Adaptable, Customized Environments 03.Interactive User Interface Environments 04.Lifelong Invention and Learning Environments 05.Sustainable Environments 06.Architectural Design and Visualization Environments 07.Community Environments 08.User Profile
	MIT Media Laboratory
		The Software Agents group /Apt Decision
		The Context Aware Computing group
		Things That Think
		Counter Intelligence - mit media lab
	MIT Artificial Intelligence LAB	HAL space
	MIT Sloan School of Business	Center for Real Estate
Harvard
	Harvard University Graduate School of Design	Department of Architecture
		Center for Design Informatics
	Harvard University Graduate School of Design/ KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT	Joint Center for Housing Studies
Carnagie Mellon
	School of Architecture
	Building Industry Computer-Aided Design	SEED Software Environment to support the Early phases in building Design
	Center For Building Performance and Diagnostics
		Intelligent Workplace
Stanford University		Center for Integrated Facility Engineering (CIFE)
Georgia Institute of Technology		Graphics, Visualization & Usability (GVU) Center
University of California, Berkeley		The Center for the Built Environment (CBE)
	Department of Architecture	Environmental Simulation Lab Visualization and Computer Simulation
Columbia University, NY	School of Architecture, Planning & Preservation	Digital design Lab Building Technologies

Mass.A yhteistyökumppanit / tutkimusyhteistyö

Kaikki trendit ja tavoitteet niin design kuin järjestelmien kehittämisessä ohjaavat suunnittelu ja tuotantoprosesseja kohti yksilöidympää suuntaa, yhä useampi tuote ja palvelu on massakustomointiprosessin osana. Näitä tuloksia käyttävä kuluttaja on kuitenkin yksin yhä kasvavan valikoiman edessä. Yritysten menestys ei lisäänny pelkästään mahdollisuuksien määrän kasvattamisella vaan löytämällä jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeisiinsa määritelty ratkaisu: Mass.A tutkimushaasteena on miten määritellä uudenlaiset tarpeet.

Tutkimusongelma on monialainen ja monitieteellinen, tutkimusprojekti käyttääkin usean eri yliopiston asiantuntemusta tehtäväkentän ja ratkaisumahdollisuuksien määrittelyyn.

Tutkimusongelmaa ei voida ratkaista tarkastelemalla pelkästään sen jotain osa-aluetta

Yritykset voivat arvioida tuotteidensa kehitystä suhteessa omaan kehityspanokseensa ja markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin, massakustomoituvassa maailmassa vaihtoehdot moninkertaistuvat, ja tarvitaan uusia instrumentteja ohjaamaan tuotekehitystä. Pääyhteistyökumppaneina Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu Suomessa ja Massachusetts Institute of Technology USA:ssa sen lisäksi käytetään Kauppakorkeakoulun asiantuntemusta markkinointiin ja kuluttajaprofilointiin liittyen.

MIT.ssä tehtävä tutkimus liittyy teknologian ja massakustomoinnin sekä käyttöliittyminen kehittämiseen, Taideteollinen korkeakoulu tarjoaa vahvan osaamisen käytettävyyden tutkimisessa ja muotoilussa ja Teknillinen korkeakoulun ydinosaamista ovat automaatio ja rakennejärjestelmät sekä muuntojoustavat ja kustomoitavat tilaratkaisut. Sitomalla nämä näkökulmat yhteen saadaan aidosti monialainen näkökulma. Tutkimushankkeita tarkastellaan myös Harvardissa Center for Design Informatics:n kautta

sekä CarnegieMellon yliopiston ja Berkeleyn ja Stanfordin alan tutkimuksen kannalta.

Läpikäytävät tutkimusprojektit käsittelevät seuraavia asumisen osa-alueita joita Mass.A projektissa tarkastellaan nimenomaan massakustomoinnin haasteiden ja tavoitteiden kautta. Muutokset tulevat tapahtumaan aiemman URAK tutkimuksen mukaan välttämättä ja Mass.A projekti tarkasteleekin näitä muutoksia tutkivia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Mass.A projektin keskeinen sisältö onkin koota näitä tutkimustuloksia yhteen ja valitun näkökulman kautta muodostaa tästä aineistosta analyysi massakustomoinnin haasteista ja integrointimahdollisuuksista.

01. Media, interaktiivisuus, kommunikaatiojärjestelmät

02. Palvelujen ja tuotteiden kauppa ja sen organisointi

03. Muuntojoustavat tilaratkaisut

04. Terveyden ylläpito ja monitorointi

05. Työ/vapaaaika

06. Esteettömän asumisen ratkaisut

07. Kodin tekniset järjestelmät, ilmanvaihto, valaistus, lämmitys, sähkö, turvallisuus

08. Kustomoidut käyttäjälähtöiset ratkaisut

09. Kodin käyttöliittymä

Mass.A Yhteistyökumppanit

Mass.A projekti tuottaa kohdennettua tietoa seuraaviin toimialoihin. Jokaiselle seuraavassa esitellylle toimialalle tehdään yrityskohtainen raporttiosuus jossa arvioidaan yrityksen omaa roolia muuttuvien haasteiden edessä, esitetään analyysi ja ehdotus tuotekehitystoiminnan resurssien suuntaamiseksi. Yleisen raportin osuus tulee myös esittämään verkottumisratkaisuja mukanaolevien yritysten välille uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi ja tämän vuoksi on arvioitu että jokaiselle toimialalle etsitään yhteistyökumppani alan Suomalaisista yrityksistä.

Mass.A projektin kesto 1 vuosi

Mass.A projektin tulostus Yleinen raportti

Yrityskohtainen analyysi

CD-rom sisältönä demoja ratkaisuista

internet sivusto päivitettävää tietoa varten

Mass.A seminaarit kaikki seminaarit Taideteollisessa korkeakoulussa

Aloitusseminaari, Elokuu 2001

workshop, Lokakuu 2001

LivingLab julkistaminen, Marraskuu 2001

workshop, Maaliskuu 2002

Mass.A julkistaminen, Kesäkuu 2002

Mass.A yrityskohtainenesittely Loppuraportti ja analyysi esitellään ja käydään läpi julkistamisen jälkeen jokaisen yrityksen kanssa erikseen yrityksen omissa tiloissa

Mass.A tutustumismatka MIT / Harvard järjestetään tarvittaessa, syyskuu 2001

Mass.A julkaisu ja salassapito projektista julkaistaan yleinen raporttiosuus Tekes:n julkaisumääritelmien mukaisesti, yrityskohtainen analyysi käsitellään luottamuksellisesti ainoastaan yrityksen ja Mass.A projektin välillä, mitään yrityksiltä saatua luottamuksellista tietoa ei luovuteta kolmannen osapuolen haltuun tai tietoon ilman erikseen tehtyä tämän tiedon ja sen julkisuuden määrittelevää sopimusta

Mass.A yrityskohtainen projektimaksu 40.000 mk

sisältää raportoinnin, yrityskohtaisen analyysin, seminaarit

Mass.A kokonaisbudjetti 1 233 105 mk

Mass.A yhteistyökumppanit toimialoittain

Mass.A projekti liittyy seuraaviin rakennusklusterin toimialoihin, listassa esitetty tarkennettu kuvaus toimialan liittymisestä koko projektin sisältöön.

01. markkinointi, kiinteistönvälitys

02. käyttöliittymät, verkkopalvelut

03. energiankäyttö

04. kodin kalusteet ja laitteet

05. rakennuttaminen, urakointi

06. langattomat palvelut

1.markkinointi, myynti ja kiinteistönvälitys

1.1 tutkimusalue

Kuluttajan kasvanut tietoisuus ja mahdollisuus vaikuttaa heijastuvat tulevaisuudessa yhä enemmän markkinointiin ja myyntiin. Myyjän on pystyttävä tarjoamaan kustomoituja ratkaisuja niin uustuotannossa kuin vanhojen asuntojen myynnissäkin säilyttääkseen kilpailuedun ja palvelun korkean laadun. Internetin kautta asuntoja välitettäessä on tarjottava jotain joka tuottaa selvää lisäarvoa tuotteen ostajalle, yritykset jotka pystyvät mukautumaan näihin massakustomoinnin haasteisiin voivat omalla päätoimialueellaan pysyen integroida palveluntarjoajien tuotteita ostotapahtumaan ja kasvattaa näin asiakastyytyväisyyttä. Kiinteistönvälittäjät joutuvat arvioimaan toimintaansa suhteessa uudistuotantoon, ja tuottamaan yhä enemmän asiakkaan profiilin mukaan räätälöityjä ratkaisuja.

1.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Mass.A projekti tarkastelee näitä prosesseja sekä erityisesti ostotapahtumaan liittyvää kustomoinnin mahdollisuutta ja sen vaikutuksia pitempiaikaisen asiakkuuden syntymiseen verkottumisen muuttamassa uudenlaisessa kilpailutilanteessa.

2.verkkopalveluntarjoaja, operattori

2.1 tutkimusalue

Haasteena luoda ja tarjota looginen käyttöliittymä kodin toimintaan. Interaktiivinen käyttöliittymä tunnistaa käyttäjänsä, muuttaa profiilinsa käyttäjäkohtaiseksi, antaa oikeaa informaatiota oikeaan aikaan oikealle henkilölle. Käyttäjäprofiilin mukaista tietoa järjestelmä soveltaa ennalta ohjelmoituihin malleihin joiden mukaan järjestelmä päättelee mitä käyttäjä haluaa tai tarvitsee ja kun sekä kysymyksiin kuka ja mitä on saatu vastaukset järjestelmä ehdottaa oikeaa toimenpidettä jonka käyttäjä voi sopivalla tavalla kuitata jos tarpeellista.

Kodin käyttöliittymän kehittäminen on haaste jota ei voi ratkaista yksittäisten järjestelmien kehittämisellä, operaattoreilla saattaa tulevaisuudessa olla mahdollisuus toimia tämän tyyppisten asuntokohtaisten henkilökohtaisten kustomoitujen käyttöliittyminen tarjoajana.

2.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Mass.A projekti arvioi kodin käyttöliittymän sisältöä, siihen liittyviä järjestelmiä, sen kustomoituvuutta ja käytettävyyttä.

3.energian toimittaja, valaistus, lämmitys, ilmastointi

3.1 tutkimusalue

Energian tehokas käyttö laiteympäristöjen kehittyessä ja toimintaympäristöjen monipuolistuessa vaatii selkeän käyttöliittymän koko kodin hallintaan. Asiakkuuden varmistaminen pitkäjänteisesti vaatii tuekseen muutakin kuin pelkän energian toimittamisen, palvelutason nostolla ja energia integraattorina toimimisella saadaan kuluttajaan nähden selkeää lisäarvoa, energian käytön ratkaisut tehdään ymmärrettäviksi kuluttajille. Ymmärrettävyyden ja käytettävyyden päämäärä on asetettu myös House_n tutkimushankkeen tavoitteeksi. Energiankäyttöä tulee ohjaamaan kotimonitorointijärjestelmään liittyvä energiakontrolliohjelma joka rakentaa talon energiaominaisuuksien ja haluttujen olosuhteiden väliin visuaalisen ja informoivan käyttöliittymän. Käyttäjä saa tietoa tekemistään energiankäyttöä koskevista ratakisuista ja niiden seurauksista, esimerkiksi kustannusvaikutus tai vaihtoehtoisia malleja, kannattaako avata ikkuna tms. kuinka kauan kestää ennen kuin toivottu lämpötila on saavutettu? Tämän tyyppisen palvelun tarjoajaksi on tulevaisuudessa hahmoteltu esimerkiksi energiayhtiöitä tai kotimonitorointipalvelujen ja käyttöliittyminen palveluntarjoajaa.

3.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Mass.A projekti arvio ympäristön hallintapalveluiden sisältöä, niihin liittyviä järjestelmiä, palveluiden kustomoituvuutta ja käytettävyyttä.

4.kaluste- ja laitevalmistaja

4.1 tutkimusalue

Teknologiat ja järjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuuden hypoteesi käytettävyydeltään korkealuokkaisesta asunnosta on oltava sellainen että se sallii talon järjestelmien, kalusteiden ja laitteiden olevan päivittyviä sekä käyttäjän tarpeisiin sovellettavissa. Massakustomoinnin heijastukset näkyvät ensimmäisinä uusien kalusteiden ja järjestelmien muutoksissa. Mass.A projekti tarkastelee näitä muutoksia erityisesti kodin märkätilojen osalta jossa teknologian heijastukset ovat suurimmat. Keittiö ja kylpyhuone, niiden vesi, lämmitys ja ohjausjärjestelmät muuttuvat jatkuvasti sekä teknologioiden että kustomoitavuuden paineista. Näiden tilojen kalustukset ja täydentävät osat ovat myös usein kuluttajien kannalta kiinnostavimpia ja eniten muutoksia sallivia.

Suunnittelu ja tuotantoprosessien muuttuessa kustomoinnin sallivaksi heijastuu se valintamahdollisuuksina kuluttajille. Kuluttaja tarvitsee mekanismeja joilla arvioida omia resurssejaan ja tarpeitaan suhteessa tarjontaan niin että kysyntä ja tarjonta mahdollisimman tehokkaasti kohtaavat.

4.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Mass.A tutkimus tarkastelee näitä massakustomoinnin haasteita sekä käyttäjä- että tuotekohtaisen profiloinnin kautta.

5.rakennuttaja, urakoitsija

5.1 tutkimusalue

Pystyäkseen tarjoamaan massakustomoituja palveluja niiden tarjoajalla täytyy olla sarja monipuolisia työkalua integroidun asunnonvaihtoprosessin esittämiseen. Koko rakenne koostuu monista tällä hetkellä irrallisista mutta loppukäyttäjän kannalta yhteenkuuluvista osista. Hänen haaveitaan ja uusia tarpeita lähestyvät nyt markkinointiorganisaatiot. Loppukäyttäjän suunnittelupäätöksiä avustavat muutostyöinsinöörit ja prosessit jotka ovat kyllä valmiita teknisten muutoksien toteuttamiseen mutta irrallaan suunnitteluratkaisuista. Asunnon personointiin omaa profiiliansa vastaavaksi tarvitsee asukas rakenteellista massakustomituihin palveluihin liittyvää tukea.

Käyttäjä profiili määrittelee käyttäjän toiveet ja tarpeet vapaasti markkinoiden tarjonnasta riippumatta. tähän määrittelyyn on monia erilaisia ratkaisumalleja, tärkeää on kuitenkin se että se profiili voidaan räätälöidä suoraan palvelun käyttäjälle ja vasta tämän profiilin kautta ja avulla keskustellaan markkinoiden ja rakentamisen ammattilaisten kanssa. Profiili muodostaa eräänlaisen diagnoosin käyttäjän tarpeista. Vastaavasti yritykset voivat rakentaa tuotteitaan ja yritysryhmien tai alihankkijoiden tuotteista omia profiileitansa jotka sisältävät sen hetkisen parhaan käytännön ja markkinatilanteen mukaisesti optimoidut ratkaisut.

Asunnonvaihdot ovat nähty sarjana prosesseja joissa asunnonvaihtaja joutuu käymään läpi sarjan valintatilanteita hahmottaessaan uutta tarvettaan. Yksi uuden asunnon suunnitteluun päätyvä asunnonvaihtoprosessi alkaa nykytilanteen arvioinnilla ja muuttuneiden tarpeiden tunnistamisella ( vaihe.1 ), kun senhetkinen tilanne on määritelty vaihtoprosessiin tulee mukaan mielikuvia ja unelmia, haaveita uudesta asunnosta ( vaihe.2 ) jotka sellaisenaan eivät ole vielä tarpeeksi konkreettisia uuden asunnon määrittelyyn. Luodessaan henkilökohtaista digitaalista profiiliaan ( vaihe.3 ) henkilö määrittelee resurssinsa ja todelliset tarpeensa suhteessa haaveisiin ja unelmiin, hän käy läpi sarjan kysymyksiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja jotka järjestelmä generoi mallitapauksista. Henkilökohtainen profiili sisältää myös hänen aikaisempien kokeilujensa ja aiemman asunnonvaihdon yhteydessä määritellyt tiedot. Henkilökohtainen Digitaalinen Profiili sisältää kaikki tarpeelliset tiedot varsinaisen asunnon suunnitteluun ( vaihe.4 ) jolloin käyttäjän omat määrittelyt ja unelmat johtavat markkinoiden tarjonnan ja suunnittelumallit ja yritysprofiilit ohjaavat käyttäjän tekemään tietoisia valintoja siitä mitä hän todella tarvitsee. Kun suunnitelmat ovat valmiina menevät ne ammattisuunnittelijoiden kautta rakennusprosessiin ( vaihe.5 ) jolloin niiltä osin kun suunnitelmat vastaavat yrityksien omia profiileja ovat työmenetelmät ja mallit jo olemassa ja uudet räätälöidyt ratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti. Rakennusrunkovaiheessa suunnitelmiin saattaa tulla joittain tarkennuksia mutta käytännössä prosessi etenee siihen pisteeseen että rakennusrunko ja pääinstallaatiot ovat valmiina. Tilajarjestelyt ja pääpintamateriaalit sekä kiintokalusteet ( vaihe.6 ) saapuvat työmaalle ja asennetaan paikalleen jonka jälkeen rakennus on valmis luovutettavaksi. Palvelun käyttäjä muuttaa sisään ja aloittaa sopeutumaan ja kustomoimaan asuntoa lopullisesti mieleisekseen ( vaihe.7 ), tässä prosessissa asunnon tekniset järjestelmät ja palvelut säädetään asukkaalle sopiviksi, lopulliset materiaali ja kalustevaihtoehdot hienosäätyvät. Kun asunto on valmis ja sopeutunut käyttäjiinsä alkaa ylläpitovaihe jossa asukas aloittaa varsinaisen asumisen uusissa muuttuneissa olosuhteissa ( vaihe.8 )

5.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Mass.A tutkimus tarkastelee näitä massakustomoinnin haasteita sekä käyttäjä- että tuotekohtaisen profiloinnin kautta.

6. langattomat palvelut

6.1 tutkimusalue

Tutkimusalueena langattomat käyttöliittymät ja kannettava media. Kodin järjestelmät ja asukkaiden terveydentila sekä median ja informaatioteknologian läsnäolo ja kehittyminen heijastuvat laiteympäristöjen kehitykseen.

Kannettavat monitorointi ja käyttöjärjestelmät yleistyvät, laiteympäristöt kehittyvät itsenäisesti ja käyttäjät joutuvat yhä monimutkaisempien kokonpanojen kanssa tekemisiin, massakustomointimallin mukainen käyttöliittymä kotiin ja niin käyttäjän kuin kodinkin järjestelmiin on henkilökohtainen ja käyttäjän profiilin mukaan muokattavissa. Mass.A projekti tarkastelee kodin käyttöliittymää kolmelta tasolta, ensimmäiseksi käyttäjän omaa tilaa, seuraavaksi hänen lähiympäristöään, kotia ja viimeiseksi yhteyksiä ulkomaailmaan. Mass.A projekti esittää House_n tutkimukseen pohjautuvan mallin kuinka hallita moninaisia järjestelmiä ja palveluita henkilökohtaisella käyttöliittymällä.

Mass.A projekti arvioi House_n terveydentilan monitorointijärjestelmää joka perustuu sekä aktiivisen päivittäisen elämän tarkkailuun sekä fysikaalisen datan keräämisen, järjestelmä arvioi käyttäjän terveydentilaa interaktiivisen palautejärjestelmän tukemana, vasta kun diagnoosijärjestelmä havaitsee ennalta säädettyjen raja-arvojen ylittyneet se tekee kyselyn käyttöjärjestelmän ulkopuolelle. Järjestelmä tarkkailee liikettä ja toimintaa esimerkiksi seuraavien toimintojen perusteella> nukkuminen> herääminen> pukeutuminen> suihku> syöminen> wc käynti> lukeminen……tehtyihin havaintoihin perustuen järjestelmä antaa sopivalla hetkellä oikeaa palautetta käyttäjälle, tavoitteena on siis toimia koko ajan taustalla käyttäjää häiritsemättä, ennakoiden tulevat mahdolliset riskitilanteet.

Mass.A projekti tekee järjestelmästä analyysin ja sovellusmallin sekä tutkii sen integraatiomahdollisuuksia muihin kotiympäristön tuotteisiin ja palveluihin.

6.2 Mass.A tutkimusnäkökulma

Langattomat palvelut tulevat muodostamaan merkittävän osan kodin ohjaus ja käyttöliittymäympäristöstä.

Mass.A projekti arvio langattominen käyttöliittymien sisältöä, niihin liittyviä järjestelmiä, sekä palveluiden kustomoituvuutta ja käytettävyyttä.

Mass.A tutkimusalueiden muodostama kokonaisuus

Tutkimusalueita tarkastellaan valitun massakustomointinäkökulman kautta arvioiden niitä nimenomaan uudenlaisten palveluiden ja tuotteiden kehitystyön ja integroimisen kannalta. Mass.A tutkimusprojekti käy läpi valittujen tutkimusalueiden käynnissä olevia tutkimusprojekteja ja muodostaa käsityksen massakustomoinnin heijastuksista suunnittelu ja tuotanto prosesseihin. Tarkastelualueet muodostavat kehyksen joita vasten arvioidaan sekä kysyntä että tarjontaprofiileja ja niiden merkitystä ja sisältöä. Mass.A toimialakohtainen analyysi sisältää aihealueen tutkimusprojektien esittelyn ja siitä tehdyn toimialakohtaisen analyysin sekä arvion toimialan kytkeytymisestä muihin Mass.A tutkimuksen toimialoihin sekä koko rakennusklusteriin. Rakennusklusteria tarkastellaan kokonaisuutena markkinoinnin ja myynnin sekä rakentamisen kautta, suunnittelu ja tuotantoprosessien vaatimukset huomioonottaen. Tuotteet kalusteet ja laitteet arvioidaan myös valitun massakustomointinäkökulman kautta. Asumiseen liittyvät palvelut ja asunnon käytettävyys merkitsevät loppukäyttäjän välitöntä vaikutusta koko rakennusalan prosesseihin. Käyttöliittymät ja erityisesti langattomat sovellukset palveluihin, mediaan ja järjestelmiin ovat suuria kotiympäristön haasteita. Mass.A projekti arvioi näitä vaikutuksia sekä näiden palveluiden suunnittelun että käyttämisen kannalta. Loppuraportti tarkastelee siis alaa kokonaisuutena näiden osatekijöiden yhteensovittamisen kautta ja esittää toimialakohtaiset arvioinnit tämän kokonaisuuden pohjalta.

Mass.A projektin tärkeä tavoite mukanaolevien yritysten kannalta on luoda mukanaoleville organisaatiolle kokonaiskuva massakustomoinnin aiheuttamista muutoksista asumiseen ja rakennusalalle sekä osoittaa jokaisen organisaation paikka erikseen tässä kokonaisuudessa ja luoda edellytykset uudelle monialaiselle yhteis- ja liiketoiminnalle.

LIITE.1

koekotilaboratorion hankesuunnitelma

Arkkitehti Jarmo Suominen

DI Kimmo Rönkä

LivingLabLab -asuntolaboratorion toteuttaminen

SUUNNITELMA HANKESELVITYKSEN TEKEMISEKSI

Ohessa ehdotus asuntolaboratorio-hankeselvitykseksi (LivingLab), joka on tehdään marraskuun 2001 loppuun mennessä. Hankeselvitys on osa Jarmo Suomisen MIT:ssa 1.5.2001-31.5.2002 työskentelyä (ns. Mass.A -projekti).

LivingLab –asuntolaboratorio –hankkeen kuvaus

Hankesuunnitelmassa selvitetään asuntolaboratorion perustamista Suomeen. Asuntolaboratoriosta tehtiin vuonna 1998 Mediakoti-esiselvitys Helsingin kaupungin ja Taideteollisen korkeakoulun rahoittamana (Suominen 1998). Jarmo Suominen työskenteli MIT:ssa vuonna 2000 Uudet teknologia rakennusklusterissa (URAK) –hankkeessa, jota rahoittivat Tekes ja yritykset (Suominen 2001).

Future Home –hanke on tutkimus- ja kehityshanke, joka käynnistyi vuonna 1996 Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Future Home –konsortioon kuuluu 35 osapuolta – yrityksiä, yhteisöjä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Future Home Instituutin toimintasuunnitelman vuosille 2001-2003 (4.12.2000) mukaan ”tavoitteena on rakentaa Asuntolaboratorio, jossa tutkimus- ja kehitysprojektien tuloksia tai niiden kehitysvaiheita voidaan yhteisesti testata ja tutkia. Asuntolaboratorio toimii hankkeen julkisena keulakuvana kotimaassa. Asuntolaboratorion avulla toiminta myös kansainvälistyy.” Tehdyissä konsortiojäsenten haastatteluissa (syksy 2000) Asuntolaboratorion toteuttaminen nähtiin tärkeänä osana Future Home –hanketta.

Hankesuunnitelmassa määriteltävä tutkimuslaboratorio tulee ennenkaikkea perustumaan monialaiseen poikkitieteelliseen ja kansainväliseen toimintamalliin. Hankesuunnitelmassa määritellään käytännön toteutusmallit ja mahdollisuudet perustaa Suomeen TKK:n ja TaiK:n yhteisprojektina koekotilaboratorio (vrt. House_n –tutkimuslaboratorio / MIT). Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista laajentaa laboratoriokonseptia myös työympäristöön koskevaksi (vrt. IntelligentWorkplace –laboratorio / Carnegie Mellon University.

Asuntolaboratorio tulee olemaan eri tieteenaloja ja tuotekehitystä sekä uusia järjestelmiä integrointia tutkiva laboratorio, joka keskittyy digitaalisuuden mukanaan tuoman uuden elämäntapamallin käyttäjälähtöiseen tutkimukseen kotiympäristössä. Tutkimusprojekti tarkastelee uutta digitaalista ympäristöä yksilön, informaation ja järjestelmien loppukäyttäjän näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat elämänpiirit kokonaisuutena.

LivingLab -hankesuunnitelman tavoitteet

Hankesuunnitelmalle asetetaan seuraavat päätavoitteet (työn sisältö noudattaa samaa jakoa):

1. Kehittää monialainen tutkimusyhteistyömalli korkeakouluja (TaiK ja TKK) varten,

2. luoda pohja kansainväliselle monialaiselle tutkimusyhteistyölle osapuolten (TaiK, TKK, MIT, Tekes ja yritykset) välille,

3. määritellä Asuntolaboratorion hyödyntämismahdollisuuden yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen,

4. kehittää yritysten ja tutkimuslaitosten välille toimiva yhteistyömalli,

5. laatia tutkimuslaboratorion toteutuksen hankesuunnitelma sekä laboratorion alustava toimintasuunnitelma.

LivingLab-hankesuunnitelman sisältö

Hankesuunnitelma sisältää vastauksia tavoitteet-kohdassa määritellyille tehtäville (ks. edellä). Työn sisältö on seuraava:

1. Monialaiset tutkimusyhteistyömallit

1.1. TAIK / TKK yhteistoimintamalli

1.2. MIT tutkimustoiminta ja kiinnostuksen selvittäminen

1.3 MIT / TAIK / TKK tutkimusyhteistyömalli

2. Kansainväliset tutkimusyhteistyömallit

2.1 Tutkimusyhteistyö Suomessa

2.2 Tutkimusyhteistyö USA:ssa

2.3 Tutkimusyhteistyö EU:ssa

2.4 Yhteistyömallin suunnittelu MIT/TAIK/TKK

3. Asuntolaboratorio-hankkeen vaikutus yritysten kilpailukykyyn

3.1 Uusimpien tutkimusprojektien selvitys

3.2 Tutkimusyhteistyömallien tulevaisuuden näkymät

3.3 Yritysten kilpailukyvyn ja kehittämismallien arviointi

4. Monialaiset yhteistyömallit yritysten ja tutkimuslaitosten välillä

4.1 Suomessa

4.2 USA:ssa

4.3 EU:ssa

5. Tutkimuslaboratorion hankesuunnitelma

5.1 Rahoitusmallit

5.2 Toimintamallit

5.3 Yhteistyömallit

5.4 Suunnittelu ja rakentamisaikataulu

5.5 Tutkimusaikataulu, aikajänne 10 v

Hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen on varmistettava hankkeen jatkotoimenpiteet. Tehtävät on mainittu myös suunnitelman aikataulussa, koska hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen on aloitettava mahdollinen toteutuksen suunnittelu.

6. Tutkimuskeskuksen suunnittelu hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen

6.1 tutkimusongelmien tarkentaminen yhteistyössä yritysten ja osallistuvien organisaatioiden kanssa: TAIK / TKK / MIT / TEKES / VTT /Helsingin kaupunki / yritykset

6.2 Toimintasuunnitelma

6.3 Tilasuunnitelma

6.4 Kaupallistaminen

6.5 Tuotekehityssuunnitelma

Asuntolaboratorion toiminnan alustava kuvaus

Asuntolaboratorio (LivingLab) keskittyy kotiympäristössä tapahtuvien muutosten tutkimiseen ja soveltamiseen sekä tuotekehittelyyn. Laboratoriomallin rakentamisessa työnkuvat on jaettu eri korkeakoulujen kesken niiden ydinosaamisen mukaan. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää maksimaalisesti korkeakoulujen nykyistä osaamista.

Digitaalisten teknologioiden levitessä yhä laajemmin jokapäiväiseen käyttöön on odotettavissa muutoksia seuraavilla asumiseen liittyvillä osa-alueilla.Asuntolaboratorio yhdistää eri alojen tutkimuksen ja tutkijat ja vastaa varsinaisesti monialaisesta tieteiden välisestä tutkimuksesta. Asuntolaboratorio muodostaa alustan jota nämä eri alojen tutkimusprojektit voivat käyttää, tuomalla yhteen nämä eri alueiden tutkimusprojektit ja toisaalta niistä riippumattoman käyttäjälähtöisten tutkimustuloksien tarpeen LivingLab nostaa esille todelliset haasteet kohti suurempaa integraatiota pyrittäessä.

01. Media, interaktiivisuus, kommunikaatiojärjestelmät

02. Palvelujen ja tuotteiden kauppa ja sen organisointi

03. Muuntojoustavat tilaratkaisut

04. Terveyden ylläpito ja monitorointi

05. Työ/vapaaaika

06. Esteettömän asumisen ratkaisut

07. Kodin tekniset järjestelmät, ilmanvaihto, valaistus, lämmitys, sähkö, turvallisuus

08. Kustomoidut käyttäjälähtöiset ratkaisut

09. Kodin käyttöliittymä

Asuntolaboratorio-hankkeessa kotia sekä sen laitteistoja ja järjestelmiä on tarkoituksena käsitellä koordinoidusti ja käyttäjäkeskeisesti.

LivingLab-hankeselvityksen tulokset

Työn tulokset kuvataan raportissa, joka jakautuu kahteen osaan:

- yhteistyön kehittäminen ja sovellettavat mallit ja

- LivingLab-hankeselvitys.

A. Yhteistyön kehittäminen ja sovellettavat mallit

1. Yhteistoiminnan kehittäminen TaiK:n ja TKK:n välillä

2. Yhteistoiminnan kehittäminen TaiK:n, TKK:n ja MIT:n välillä

3. Yhteistoiminnan kehittäminen korkeakoulujen ja yritysten välillä

4. Muu kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö

B. LivingLab-hankeselvitys

1. Hankkeen eri vaiheiden budjetti, suunnittelu, toteutus, ylläpito

2. Toteutuksen alustava suunnittelu (mm. aikataulu)

3. Alustava tutkimussuunnitelma, tutkimusfokus ja miten integroitua tietoa tuotetaan

4. Laboratorion tilavaraussuunnitelma, tutkimustoiminnan ja kaupallisen toiminnan huomioonottava tilasuunnitelma

5. Koekotilaboratorion käyttö- ja toimintasuunnitelma 10 v

6. Monialaisen ja poikkitieteellisen tutkimusryhmän koostumus, analyysi tutkimuslaitosten olemassaolevista resursseista ja niiden toisiaan tukevasta käytöstä koekoti hankkeessa

7. Koekotilaboratorion rakentamisen ja tutkimustoiminnan rahoitus ja kaupallistamissuunnitelma.

Hankesuunnitelman aikataulu

Hankesuunnitelman laatiminen aloitetaan 1.5.2001 ja loppuraportti valmistuu 31.11.2001 mennessä. Oheisessa kuvassa on esitetty myös URAK2-tutkimusprojektin muut osuudet. Koko pääprojektin loppuraportti valmistuu 31.5.2002.

Osatehtävä

2001

2002

HANKESUUNNITELMA

A.1.tutkimusyhteistyö

A.2.kansainvälistymismalli

A.3.Yritysyhteydet

A.4.yhteistyömallit

A.5.tutkimuskeskushanke

Loppuraportti

A.6.hankkeen suunnittelu

Seminaari: esittely

Seminaari: tulokset

MUUT PROJEKTIT

B.House_n / MIT

C.CAL / MIT

D.PDE / MIT

E.CMU/Stanford

F.Loppuraportti

Koko tutkimusyhteistyön sisältö ja rahoitus

Tässä suunnitelmassa käsitellään LivingLab -koekotilaboratorion hankesuunnitelman laatimista. Hankesuunnitelma on osa vuoden mittaista Jarmo URAK2-tutkimusprojektia, joka sisältää kokonaisuudessaan seuraavat osat:

Tulevaisuuden kotilaboratorio ja tutkimus –osuus on osa MIT:ssa käynnissä olevaa tutkimushanketta, jossa tähtäimenä on mm. koelaboratorion toteuttaminen.

Center for Advanced Living (CAL) on MIT:ssa suunniteltu tutkimuskeskus, jonka käynnistämiseen Suominen osallistuu MIT:n kustantamana.

Personal Digital Environment käsittelee massakustomointia, jossa kehitetään henkilökohtaista käyttöliittymää asuntoa ja sen järjestelmiä varten.

CMU/Stanford –tehtävässä ylläpidetään ja kehitetään yhteyksiä USA:ssa oleviin muihin alan tutkimuskeskuksiin ja yliopistoihin.

Asuntolaboratorio-hankesuunnitelman tekemisessä voidaan hyödyntää näissä muissa tehtävissä saatuja kokemuksia sekä syntynyttä yhteistyöverkostoa.